Suomen ja Venäjän rajasuhteet

Suomen ja Venäjän rajasuhteet

Suomen itä puoli jakaa maarajan Venäjän kanssa noin 1 300 km pituudelta. Rajan läheisyydessä sijaitsevat Pohjoiskarjalan ja Etelä-Karjalan läänit muodostivat rajan Venäjän puolella sijaitsevan Karjalan tasavallan kanssa suomen historiallisen Karjalan maakunnan. Koko Karjalan alueen omistus on vaihdellut Ruotsin ja Venäjän, ja sittemmin Suomen ja Venäjän välillä. Nykyiseen rajaan päädyttiin talvisodan päätyttyä Moskovan rauhaan 1940. Suomessa rajan Venäjän puolelle jäänyttä aluetta kutsutaan myös nimellä luovutettu Karjala.

Suomen hallinnon aikaan alueella sijaitsi kolme kaupunkia, Viipuri, Sortavala ja Käkisalmi, ja noin 450 000 Suomen karjalaista menetti kotiseutunsa ja maaomaisuutensa luovutuksessa. Tämä käsitti noin 12% silloisesta Suomen väestöstä. Nykypäivänä alueella on suurimmin osin venäläinen väestö, kaiken kaikkiaan asukkaita on noin 350 000. Suomelle Karjala on kansalaisidentiteetin ja itsenäisyyden symboli, ja sen kannaksilla saadut sotakokemukset ovat suuri osa suomalaisten itse- ja kansankuvaa. Vanhemmassa ikäluokassa on edelleen elossa suuri määrä rajan yli suomeen lapsena pakko siirrettyä väkeä, joten nostalgia kokonaisesta Karjalasta  elää edelleen. Tosin ikäpolven vanhetessa keskustelu on kääntynyt realistisempaan muotoon, ja nostalgia tunnistetaan juuri siksi itsekseen.

Suomen ja Venäjän rajasuhteet

Karjala-kysymys

Karjala-kysymys nostaa edelleen päätään poliittisissa keskusteluissa. Tällä tarkoitetaan usein keskustelua kaikkien Talvisodan päätöksessä luovutettujen alueiden palauttamista Suomelle, mikä kattaa Karjalan lisäksi Petsamon, Sallan, Kuusamon ja Suomenlahden ulkosaaret. Keskustelua on pysynyt kansalaiskeskustelu asteella, kansalaisliitoista kovaäänisimpiä ovat olleet Karjalan Liitto ja ProKarelia. 2000-luvun alkupuolella tehdyn gallupin mukaan noin kolmasosa suomen kansalaisista on palauttamisen puolella, joko taloudellisista tai kansallistunteellisista syistä. Suomen isommat poliittiset puolueet harvemmin ottavat keskusteluun kantaa, ja Suomen hallituksen virallinen kanta on että rajojen palauttamiselle ei ole tarvetta. Venäjä on luonnollisesti antanut ymmärtää että keskustelu palautuksesta on, ja tulee olemaan täysin hedelmätöntä, ja jos palautusta vaaditaan virallisten tahojen kautta vastaus tulisi olemaan ehdottoman kielteinen.

Maiden suhteet nykypäivänä

Useat suomalaiset tahot auttavat Karjalan Suomen hallinnon aikaisten rakennusten kunnostamisessa. Esimerkiksi Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kaupungin kirjaston kunnostustyöt aloitettiin Suomalaisen Viipurin kirjaston ystävät ry:n toimesta, mutta rahojen loputtua kunnostustyöt jäivät, kunnes Tarja Halonen toi asian puheeksi Vladimir Putinin kanssa. Vuonna 2010 Venäjän valtio myönsi projektiin kuusi miljoonaa, ja korjaukset valmistuivat 2013. Tänä päivänä useat suomalaiset matkustavat Venäjän puoleiseen Karjalaan, usein pitämään vanhoja sukuhautoja kunnossa, ja alueesta on tullut suosittu lomakohde. Rajan lähellä sijaitseva Viipuri on suomalaisille suosittu kohde. Kauniin kaupungin arkkitehtuuri näyttää suomalaiseen silmään hyvin tutulta, jugend- ja funkkisarkkitehtuuri ovat kaupungissa vallalla, heijastaen Suomen suurempia kaupunkeja. Turismi kulkee myös toiseen suuntaan, ja Venäläisten matkailu Suomeen on ollut viime vuosina nousussa. Suosituimpia matkakohteita venäläisturisteille ovat rajan pinnassa oleva Lappeenranta ja pääkaupunki seutu. Joensuuhun, Imatralle, Kotkaan ja Haminaan eksyy pieni määrä venäläisturisteja. Suurin osa matkailijoista tulee Suomen rajan lähikaupungeista kuten Pietarista. Venäjällä ja Suomella on viime vuosina ollut hyvät suhteet, vaikka poliittinen dialogi onkin silloin tällöin hieman napakkaa. Maiden parlamentit pitävät jatkuvaa yhteyttä, ja Suomen eduskunnassa toimii Venäjä-ystävyysryhmä. Maiden välillä on aktiiviset kaupallis-taloussuhteet, ja Suomi vuokraa käyttöönsä Venäjän omistaman osan Saimaan kanavasta. Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsee yhdeksän kansainvälistä ylityspaikkaa, ja vuonna 2017 sen ylitti noin 9 miljoonaa matkustajaa. Suomen ja Venäjän välinen kulttuuriyhteistyö on vilkasta ja vuonna 2000 aloitettiin Suomalais-Venäläinen kulttuuri foorumi, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisia ja venäläisiä toimijoita löytämään toisensa. Vuoden 2018 foorumi järjestetään Syyskuussa Savonlinnassa ja sen pääteemoina on kulttuurimatkailun tuotteistaminen ja kestävä matkailu. Suomi ottaa myös aktiivisesti osaa venäläisiin ympäristö suojelu projektien toteuttamiseen.

 


Comments are closed.

comments-bottom

Suositeltavat viestit

Suomalaiset Innovaat... Lähettänyt author icon Nestori heinä 14th, 2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomalaiset Innovaatiot
Hyvä innovaatio Lähettänyt author icon Nestori kesä 24th, 2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Hyvä innovaatio
Innovaation synty ja... Lähettänyt author icon Nestori kesä 15th, 2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Innovaation synty ja kehitys

Parhaat viestit

Suomalaiset Innovaat... Lähettänyt author icon Nestori
Hyvä innovaatio Lähettänyt author icon Nestori
Innovaation synty ja... Lähettänyt author icon Nestori