Kapitalismi – Osa 2

Kapitalismi – Osa 2

Kapitalismi on nykyisen länsimaisen yhteiskunnan todellisuus, ja sitä on sekä ylistetty että kritisoitu eri taloustieteilijöiden toimesta. Kritiikki on tarpeellista sillä vain avoimen keskustelun kautta yhteiskuntaa hallitsevaa systeemiä voidaan muuttaa parempaan suuntaan. Vaikka nykykielessä sanalla kapitalismi tai kapitalisti on negatiiviset konnotaatiot, ei se kuitenkaan ole täysin yhteiskunnan vähäosaisia riistävä systeemi, ja joidenkin teorioiden mukaan sen olemassa olo on välttämätöntä yhteiskunnassa jossa elämme.

Kapitalismin plussat

Milton Friedmanin mukaan demokraattinen yhteiskunta ja taloudellinen vapaus eivät pärjää kapitalistisen yhteiskunnan ulkopuolella. Ja idea toisinpäin käännettynä yhteiskunnasta joka on demokraattinen tulee vääjäämättä ajan kuluessa kapitalistinen, koska suurella osalla ihmisistä on tarve rahan ja omaisuuden kasvattamiseen itsensä ja perheensä hyväksi. Friedmanin mukaan taloudellisen vapauden rajoittaminen voidaan aina yhdistää poliittiseen sortoon, yhteiskunnissa joissa poliittisilla johtajilla on suuri valta, yksilöhenkilöille kertyvä omaisuus on aina uhka heidän valtaansa kohtaan. Kapitalismin puolesta puhuu maailmantalouden kasvu sen levitessä. Vuosien 1000 -1820 kapitalismin leviämisen myötä talous kasvoi kuusinkertaiseksi, ja sen laajemmalle levitessä 50 kertaiseksi vuoteen 1998 mennessä. Taloudellisesti vapaissa maissa ihmisten elinikä odotus on jopa 20 vuotta korkeampi, kuin taloudellisesti suljetuissa maissa. Markkinatalous hallitsee itseään, ja tuotteidenhinnat eivät nouse korkeammaksi kuin ihmiset pystyvät maksamaan koska he äänestävät jaloillaan ja ovat ostamatta tuotetta. Kapitalismi myös rohkaisee yksityisihmisten kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta, ja lähes kenellä tahansa on mahdollisuus päästä rahoille uuden tuotteen keksimisellä.

Kapitalismin miinukset

Kapitalismia periaatteena on kritisoitu sydämettömänä tuotanto kulttuurina. Se ei anna toimeentuloa väestönosakkaille joilla ei ole taitoa tai tahtoa kilpailla markkinoilla. Tähän kapitalismista hyötyä saamattomien joukkoon kuuluu lapset, vanhukset, erilaisista fyysisistä tai mentaalisista ongelmista kärsivät. Rannalle kapitalismin tuotoista jäävät myös ihmiset jotka toimivat yllä olevien huoltajia ja hoitajina. Tästä johtuen kapitalististen yhteiskuntien hallitusten tullee pitää yllä sääntöjä jotka arvostavat perhekeskeisyyttä. Tasaisen pelikentän illuusiosta huolimatta kapitalistinen yhteiskunta ei oikeasti rohkaise yhtenäisiä mahdollisuuksia. Yhteisön jäsenet joilla on alkujaan mahdollisuudet parempaan koulutukseen, perheen tuli sekä hyvät perusteet kuten ravinto ja asunto pärjäävät muita paremmin. Tästä johtuen voisi ajatella että tasa-arvottomuus on kapitalistisen yhteiskunnan voittajien edunmukaista. Yhteiskunnan köyhempien jäsenten pysyessä aloillaan, firmojen omistajilla on vähemmän kilpailijoita, mutta myös alhaisista huonosti koulutetuille mahdollisista työpaikoista on kovempi kilpailu mikä pitää palkat, ja näin tuotantokulut alhaisina. Kapitalistisessa yhteiskunnassa on korkeassa asemassa olevilla mahdollisuus myös ohjata yhteiskuntaa heitä itseään hyödyntävään suuntaan. Rikkaat voivat avustaa heitä kohtaan myötäisesti suosivien politiikkojen vaalikampanjoita, ja auttaa heitä näin pääsemään valtaan. Varsinkin suuremmissa kapitalistissa yhteiskunnissa, kuten Amerikassa, joissa presidentillä on suuri valta tällä saattaa olla vuosikymmeniä kestäviä vaikutuksia. Yhteiskunnan epätasa-arvo ei ole kuitenkaan loppu pelissä kenellekään hyväksi. Vähemmistöjen puuttuminen bisnesten korkeista asemista aiheuttaa tarjonnan samankaltaistumista, ja johtaa siihen että bisneksen ylläpitoon tarvittavat innovaatiot jäävät kehittymättä. Tuotteita ei kehitetä yhteiskunnan vähemmistöosille oikealla tavalla, jos niitä ei ole kehittämässä vähemmistön jäsenet, ja näin firmoilta jää suuri osa mahdollisia ostajia hyödyntämättä. Vanhanaikaisesti kapitalistiset yritykset usein jättävät myös huomioimatta laajakantaisemmat kustannukset maailmalle, kuten saasteet ja maailman laajuisen lämpiämisen. Molemmat aiheutuvat tuotannon ja fossiiliperäisten aineiden käytön lisääntymisestä, joka taas johtuu lyhytnäköisestä tuotannon halventamisesta. Useat firmat ovat kehittämässä innovaatioita joilla tätä voisi vähentää, mutta merkittävään tilaan päätymiseen tarvittaisiin kohtalaisen suuria rahallisia uhrauksia. Ongelmia on myös siinä että kapitalistinen yhteiskunta helposti päätyy riistokäyttämään kehittyvien ja kolmansien maiden resursseja, ja ylikansallisten yhtiöiden toimesta tapahtuva halvan tuotantovoiman jatkuva etsiminen saattaa aiheuttaa kolonialismin tyyppisiä seurauksia.

 


Comments are closed.

comments-bottom

Suositeltavat viestit

Suomalaiset Innovaat... Lähettänyt author icon Nestori heinä 14th, 2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomalaiset Innovaatiot
Hyvä innovaatio Lähettänyt author icon Nestori kesä 24th, 2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Hyvä innovaatio
Innovaation synty ja... Lähettänyt author icon Nestori kesä 15th, 2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Innovaation synty ja kehitys

Parhaat viestit

Suomalaiset Innovaat... Lähettänyt author icon Nestori
Hyvä innovaatio Lähettänyt author icon Nestori
Innovaation synty ja... Lähettänyt author icon Nestori