Kapitalismi – Osa 1

Kapitalismi – Osa 1

Kapitalismi on talousjärjestelmä joka on useimmiten vallalla teollisuusyhteiskunnissa. Kapitalismin perusperiaate on että omaisuus, ja sen rakentamiseen tarvittavat tuotantovälineet ovat yksityisten ihmisten ja yritysten omistuksessa. Kapitalismiin liittyvät vapaat markkinat, kehittyneen teknologian käyttö, yksityisen omistusoikeuden takaava tasa-arvoinen oikeusjärjestelmä, joustavat työmarkkinat, sekä osakkeiden julkinen kauppa. Kapitalismi on myös määritelty järjestelmäksi jossa suurin osa pääomasta on pienen omistajajoukon hallinnassa. Kapitalistisessa omistuksessa olevien yritysten yksityisomistaja kontrolloi tuotantoa ja yritysten tuotto menee suoraan hänelle, minkä johdosta hänellä on mielenkiinto tuotannon kohottamiseen ja menojen pienentämiseen. Tuoton korottamiseksi yritysten omistajat palkkaavat tuotoilla suuret väestönluokat työntekijöikseen.

Puhtaasti ajatellen suurin osa länsimaisista maista ovat muodostuneet sekayhteiskunniksi ennemmin kuin täysin kapitalistisiksi. Tämä tarkoittaa että suurin osa pääomasta on yksityisten omistuksessa, mutta valtiolla on myös pääomaa. Puhekielessä kuitenkin suurimman osan länsimäisiä valtioita sanotaan olevan kapitalistisia, vastakkaisasettelusta sosialistisia valtioita kohtaan.

Kapitalismin perusperiaatteet

Vapaassa markkinataloudessa tuotteita levitetään kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaan. Kysynnän lisääntyessä tuotteiden hinnat nousevat, ja kilpailijoiden tajutessa potenttialisen ansainnan mahdollisuuden lisääntyneen, tuotannon määrä lisääntyy. Lisääntyneet tuotteet puolestaan laskevat tuotteiden hintoja. Tämän teorian mukaan tämän syklin seurauksena vain parhaat tuottajat selviytyvät. Tuottajat myyvät tuotteitaan korkeimmalla mahdollisella hinnalla, tavoitteena pitää tuotanto kulut mahdollisimman pieninä. Tuottajien välinen kilpailu pitää kuluttajien maksamat hinnat hyväksyttävällä tasolla. Toinen kapitalismin osa on pääoma markkinoiden toimiminen. Tämä tarkoittaa osakkeiden, valuuttojen sekä yhtiöiden osien markkinoita. Firmat pystyvät myymään osakkeita yhtiöistään tai pelaamaan muuten pääomalla ja tuotosta tulevalla rahalla firmaansa kasvattaakseen. Omistajien lisääntyessä yhtiön tulot levitetään näiden välille, jotka saattavat olla sijoittajia, osakeomistajia tai yksityisomistajia. Laissez-faire ekonomia teorian mukaan kapitalisti valtioiden hallitusten tulisi olla täysin erillään yksityisestä tuotannosta. Tämän mukaan hallitusten tehtävä on lähinnä suojella vapaita markkinoita, ja auttaa tasaisen pelikentän ylläpidossa, suojellen markkinoita monopolien ja oligarkioiden muodostumiselta. Monopoli on yritys joka on ainoa tietyn tuotteen levittäjä tai valmistaja. Monopolit syntyvät usein firmojen yhdistyessä saman alan yrityksiin, ja ottaen suuren osan markkinoista näin haltuunsa. Tämä aiheuttaa sen että monopoli firma pystyy isoilla resursseillaan kontrolloimaan markkinoita tietylle tuotteelle, ja hintojen kilpailuttaminen loppuu koska pienemmät yritykset eivät pysty laskemaan menojaan monopoli firman tasolle. Oligarkiassa taas muutamat yhdistykset ja perheet päätyvät hallitsemaan valtiota, ja sen tuotantoa. Venäjä on tunnettu esimerkki oligarkiasta, mutta myös Saudi Arabian kuninkaallinen perhe voidaan laskea oligarkiaksi. Molemmat markkinoiden hallinta muodot aiheuttavat kapitalistisen yhteiskunnan rajautumisen tavallista pienempien väestönluokkien hallintaan.

Kapitalismin perusperiaatteet

Kapitalismin historia

Kapitalismi sanana sai alkunsa 1854 Brittiläisen kirjailijan William Makepeace Thackerayn toimesta. Hän käytti kirjassaan The Newcomes sanaa tarkoittamaan yleistä kapitaalin omistusta. Nykyisessä muodossaan kapitalisti sanan ottivat käyttöönsä ranskalaiset poliitikot Louis Blanc 1850 ja Piere-Joseph Proudhon 1861. Kapitalistinen systeemi ja -yhteiskunta nostettiin kunnolla pinnalle Karl Marxin ja Friedrich Engelsin teksteissä 1800-luvun lopulla. Kapitalismin tunnetuimpia ilmiöitä ovat yksityisomistuksessa olevien tuotantolaitosten lisäksi pankit, vakuutusyhtiöt, kauppaliitot sekä pörssit. Näiden syntyä seuraamalla kapitalismin juuret voidaan sijoittaa keskiajan Italiaan. Tarkalleen sanottuna pankki tyyppisiä laitoksia oli perustettu jo muinaisissa intialais-, kiinalais- ja foinikialaiskulttuureissa. Varsinaisena ilmiönä kapitalismin ajatellaan kuitenkin kohonneen nykyiseen mittansa vasta viimeisen 200 vuoden aikana. Syitä kapitalismin synnylle voidaan hakea länsimaisten valtioiden sisältä, sekä ulkoisista voimista. Sisäisesti maaorjuuden valta heikkeni ja vastakkaisesti itsevaltuus lisääntyi. Tämä vähensi perinteisten johtavien luokkien valtaa. Ulkoisia vaikutteita uskotaan olevan perinteisten kauppareittien katkeaminen Islamin uskon levitessä, ja kauppalaivastojen yleistyminen voimakkaiden tykkien keksimisen myötä. Kalvinismin myötä ihmisille myös kerrottiin että omaisuuden kerääminen ei ollut epähengellistä, vaan maallinen omaisuus oli pelastuvien joukkoon kuulumisesta. Marx taas uskoi kapitalismin kehittyneen teollisuustuotannosta, joka sai juurensa käsityöläisperinteistä, edustaen vaihtoehtoista tuotantotapaa orjayhteiskunnille, ja laaja-alaiseen maanomistukseen. Englannissa kapitalistiset käytännöt yleistyvät 1500-1800 lukujen aikana, teollisuustuotanto lisäsi porvariston vaikutusta ja asemaa verrattuna perinteisiin yläluokkiin, ja tehdasparonit nousivat samalle arvoasteelle perinteisten maanomistajien ja aateliluokkien kanssa. Vanhat johtavat luokat myös köyhenivät nousevien perintöverojen vuoksi, ja luokat risteytyivät avioliittojen kautta. Itä-Eurooppa ja Keski-Eurooppa noudattivat pitkään sosiaalista talous ja politiikka mallia,mutta alueet alkoivat kapitalisoitua 80-luvun lopulla poliittisten mullistusten mukana.


Comments are closed.

comments-bottom

Suositeltavat viestit

Suomalaiset Innovaat... Lähettänyt author icon Nestori heinä 14th, 2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomalaiset Innovaatiot
Hyvä innovaatio Lähettänyt author icon Nestori kesä 24th, 2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Hyvä innovaatio
Innovaation synty ja... Lähettänyt author icon Nestori kesä 15th, 2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Innovaation synty ja kehitys

Parhaat viestit

Suomalaiset Innovaat... Lähettänyt author icon Nestori
Hyvä innovaatio Lähettänyt author icon Nestori
Innovaation synty ja... Lähettänyt author icon Nestori