Ajatuksia innovaatiosta

Esihistoriallisella aikakaudella elämä oli varmasti yhtä keksimistä, ei ollut valmiita tavaroita vaan kaikki oli keksittävä. Miten syötiin, mitä syötiin, kuinka kalastettiin tai metsästettiin, miten saatiin tehdyksi tulta. Vuosisatojen ja -tuhansien aikana keksittiin isoja keksintöjä. Ei lämmitelty enää nuotiolla tai käytetty liekkiä valaisemaan, keksittiin sähkö, puhelin, auto, joita ilman nykyihminen ei osaisi elää.

Monia muutoksia

Kun katselee vanhoja kuvia näkee, miten isoja ja kömpelöitä olivat ensimmäiset puhelimet ja miten paljon ne jo minun aikanani ovat muuttuneet. Nykylapset eivät osaisi edes numero veivata, jos annettaisiin vanha puhelin eteen! Luulisi, että meillä on jo kaikkea nykyään, mutta elämässä eivät keksinnöt lopu. Nykypäivänä tavaran kiertokulku on niin nopeaa, että esim. kännyköiden innovaation on pysyttävä kilpailun vauhdissa. Pieniä innovaatioita syntyy joka päivä. Jos ostat tänään kännykän se on jo huomenna vanhanaikainen, jos ei nyt ihan näin nopeasti niin ainakin melkein. Teknologian uutuudet tulevat vähintään kerran vuodessa ja varsinkin nuoret haluavat pysyä mukana nykymaailman uutuuksien kanssa.

Joka päivä joku jossain keksii uuden idean. Pieniä innovaatioita syntyy kaiken aikaa siellä, missä on kekseliäitä ihmisiä, mutta nykymaailmassa ollaan monesti sitä mieltä, että innovaatioihin tarvitaan koulutusta, jotta ideavirta saadaan muutetuksi käytännön innovaatioksi. Jos joku kysyy minulta kuka keksi hehkulampun ja milloin, vastaan Edison ja joskus 1800-luvun lopulla, mutta nykypäivänä läheskään kaikista keksinnöistä ei tule näin kuuluisia, koska keksintöjä on paljon, mutta varsinkin nykytekniikka ja esimerkiksi tietokoneohjelmat ovat nykyaikana tärkeitä, vaikka ei ehkä yhtä mullistavia kuin sähkö. Edisonin aikaan ei ollut varsinaista innovaatio koulutusta, mutta nykypäivänä suuri osa keksijöistä ja keksinnöistä syntyvät tiimissä eli yhdessä useamman alan asiantuntijan kesken ja suuri osa keksijöistä on kouluttautuneita.

Monia muutoksia

Jos nyt minä saan kotosalla hyvän idean, miten saan muovipullon pysymään pystyssä, kun kaadan sinne nestettä en ehkä rupea heti etsimään idealle patenttia ja mieti, miten saisin sen myydyksi eteenpäin. Mutta jos ideoita on useampi ja tuntuu, että ne voisivat olla sellaisia, joita ei vielä ole keksitty ja joku saattaisi olla kiinnostunut niistä, ehkä kannattaa jo miettiä, mitä pitäisi tehdä eli yksin ei saa ehkäpä ideaa eteenpäin.

Kun ajattelen innovaatioita ensimmäisenä mieleeni tulee Spede Pasanen, jonka ideoinnit jäivät ikävä kyllä kesken, mutta ennen kuolemaansa hän kerkesi kuitenkin tehdä lähes 50 patenttihakemusta ja laittaa alulle v.2000 Spede idea Oy:n toiminnan “tuotekehitystä tuumasta toimeen”. Eli Spede on esimerkki siitä, että kyllä yksi ihminenkin voi saada ideoitaan eteenpäin, vaikka osa ideoista vaan nauratti Uuno -elokuvissa osa peleistä ja keksinnöistä tuli tutuiksi televisio-ohjelmissa ja osa olivat jo edellä aikaansa.

Jos sinulla on keksintö ja haluat käyttää sitä, se kannattaa suojata lainsäädännössä määritellyillä välineillä tai pitää idea salassa niin pitkään kuin mahdollista, mutta pitää muistaa, että joku muukin voi ideoita ja siksi patentti, jossa keksintö julkistetaan ja annetaan yksinoikeus keksintöön rajoitetuksi ajaksi, on monesti järkevin vaihtoehto.

Tänä päivänä keksintöjä on maailmassa paljon, osa niistä maailman laajuisesti tärkeitä esim. uudet lääkkeet tai hoidot, toiset ovat tärkeitä tietylle kuluttajakunnalle kuten maitotölkin helppo aukaseminen ja sulkeminen ja joku keksintö voi olla vaan minulle tärkeä ja osaa keksinnöistä ei ainakaan kaikki pidä tarpeellisina.Mutta kaikki ne ovat jonkun kekseliään ihmisen keksimiä ja siitähän innovaatiossa on kyse; uusia ideoita, joilla ehkä muutetaan tätä maailmaa paremmaksi vai muutetaanko? Ehkä uusi innovaatio voisi todellakin mitä tehdä maailmalle.